Eli siis keskiviikkona oli lumet onneksi taas sulaneet, ja Jeminan kanssa rakenneltiin jonkinlaista esterataa. Siihen kuului tarhassa oleva ämpärieste, ravipuomit, kaksi ristikkoa ja pieni tukki/puun runko. Jeminan oli tarkoitus mennä koko ajan Taavilla, mutta kuten otsikkokin jo kertoo, suunnitelmat muuttuivat: Taavi meni ihan kivasti alkuverkan, vähän tahmea yms. mutta avuilla. Hensulla taas oli vauhtia ja välillä sai pidätellä tosissaan. Hyppäsimme kaikkia esteitä, aloitimme puomeista ja lopetimme tukkiin. Kun sitten hyppäsimme kolmea, ristikoita ja tukkia, ja laukkasin Hensulla tehtävää Taavi tuli perässä ja säikähti jotain. Kuulin, kun Jemina huusi apua heti hypyn jälkeen, mutten saanut Hensua heti pysähtymään, en kesken hypyn. Sitten oli Taavi kuulemma normalisoitunut, mutta säikähti jotain lähes heti uudelleen. Meni sellaista pukkilaukkaa, että eu ihmekään jos sieltä putooa. Ja niinhän siinä kävi, Jemina putosi, taas. Lensi pukista ensin ylöspäin, ja laskeutui polvilleen---> kaatui selälleen. Onneksi oli turvaliivi, ei sattunut pahemmin ja pienillä ruhjeilla selvittiin. Taavi laukkasi Hensun luokse, joka hermostui ja ravaili pienellä ympyrällä (olin muuten edelleen ilman satulaa), mutta pysyi kuitenkin hyvin hallinnassa. Taavikin pysähtyi syömään, ja liu'uin alas ja nappasin Taavin. Jemina laukkasi vielä vähän Taavilla ja hyppäsi esteet uudestaan, mutta mutta, Taavipa uusi temppunsa. Jemina oli varautunut, eikä pudonnut ;D Sitten vaihdoimme hevosia, vaikkei niin alunperin pitänytkään. Taavi yritti kanssani temppuilla useaan otteeseen, mutta alas saakka ei saanut. Hypättiin vähän ja sitten alkoi olla niin pimeää että lopettelimme.
Torstaina ratsastin väkisin Taavilla, vaikkei yhtään huvittanutkaan, sillä ilmeisesti sillä oli vähän liikaa energiaa. Alkukäynneissä se säikkyi kaikkea mahdollista, junnasi, pukitteli ja hyppelehti. Oli pakko ottaa heti lyhyt ohja, joten alkukäynnit jäivät olemattomiksi. Kun sitten hyppäsin samoja esteitä kuin keskiviikkona, ongelmia ei ollut ja Taavi kulki reippaasti kuulolla. Laukka tuotti taas ongelmia, mutta pyayn juuri ja juuri kyydissä. Otimme aika paljon reipasta laukkaa ja kuuliaisuutta, mutta pimeys tuli taaskin liian nopeasti. Kävelimme pitkät loppukäynit ilman säikkymisiä, ja loipulta Taavi oli ihan hikinen...
Pitäisi varmaan alkaa ratsastaa sitä enemmän pöllöenergian välttämiseksi. :)
- Emilia
Ps. Tämä oli jo viideskymmenes postaus (vaiko vain 50. postaus) XD
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti