Mutta siis keskiviikkona 17.4 Jemina tuli meille ja mentiin joku 8km kilometriä pitkä maastolenkki, joka sisälsi asvalttia, ihania laukkapätkiä ja sekoilua. Koitan selittää nopeasti, koska videopostauksessa näkyy ja kuuluu aika lailla kaikki mitä tapahtui. Siispä hoidettiin nopeasti, molemmista lähti hirmuisesti karvaa, ja varustettiin yms. Sitten selkään ja jo pihalla Taavin kanssa vähän steppailtiin kun iskä oli kaivurilla siinä ja se oli tietenkin pelottavaa ja... Siinä kuvailtiin ja käveltiin kunnes tuli alamäki, jossa Taavi kompastui ja liukastui ja jotain, joten aika pelottavaa oli olla selässä. Sitten ravailtiin ja kuvattiin ja vaihdettiin kuvaajia ja meni todella hyvin. Sitten vaan samaa rataa aina kun mahdollista ja sitten ensimmäinen laukka. Hensu meni tosi hyvin mutta kuvasin Taavin selässä ja siinä oli vähän ongelmia. Ensin ei tullut laukkaa vaan jorain ravurinravia, sitten tuli liian nopeaa laukkaa ja hallinta oli nolla. Siinä sitten hetken taistelin ja kuvaus meni pieleen. Asvaltilla autot eivät huomioineet meitä ja Taavi oli välillä menossa istumaan kun ei tiennyt minne päin sännätä. En todellakaan kuvannut, eikä Jeminakaan. Juuri kun olimme lähdössä pois siitä, tuli tietysti vielä pieni rekka ja ei muuta kuin 3-4m metsään (onneksi oli sulaa) ja siellä sitten hypittiin. Vielä vähän laukkaa joka oli reipasta mutta jotain niin ihanaa. Loppuravailuja, yksi ylämäki järjettömän suuressa ravissa, ja kotiin pitkällä ohjalla. Paras maasto aikoihin!
Sitten perjantaina 19.4 oltiin Jeminan kanssa myös maastossa, mentiin lyhyempi lenkki, ehkä 5km, koska mentiin kaksi kertaa perjaatteessa se lenkki. Aluksi sujui hyvin, annettiin Taavin kanssa etumatkaa Jeminalle ja se ei ihan sujunut. Taavi kun hyppi pystyyn, steppaili ja pukitteli, mutta sainpahan taas sitä ihanaa ravia siltä. Jossain vaiheessa Hensu kiihtyi vähän, eikä ollut Jeminalla ihan hallinnassa, mutta kuitenkin siinä vaiheessa kun se pukitti (ehkä) vähän niin jatkettiin vielä toiselle kierrokselle. Kokeiltiin laukkaa, mutta ponipas ei ollut millään hidastamassa, ja laukka venyi. Taavi sentään kerrankin osasi olla kuulolla ja hidastaa pyynnöstä käyntiin saakka, vaikka Henu meni menojaan. Siinä vaiheessa päätettiin mennä koulua, taivuteltiin, mentiin siirtymisiä, pysähdyksiä ja peruutuksia ja Taavi yllätti minut menemällä ihan helposti peräänantoon ja toimimalla todella helposti. Hensukin tuli nopeasti takaisin kuulolle, ja sitten he ottivat vielä yhden laukan, joka sujui todella mallikkasti. Taavin kanssa harjoiteltiin ajoittain piaffea, kun poika olisi ravannut mutta minä olin kävelemässä. Näin siis. Mutta loppujen lopuksi todella onnistunut maasto!
Sitten ei vähään aikaan ratsastettukaan, vaan sitten vasta keskiviikkona menin, yllätys yllätys, Hensulla koulua. JA NE LUMET ON SULANU JA PÄÄSEE KOULUILEMAAN JA HYPPÄÄMÄÄN, IHANAA! Ilman satulaa ja oi että se tunne kun poni kuuntelee jokaista apua jonka sille antaa ja toteuttaa liikkeet pullikoimatta vastaan. Saatiin paras koulutreeni ikinä, kaikki sujui tyylikkäästi peräänannossa, laukannostot, hidastukset laukassa, pohkeenväistöt, alkeisavoharjoitukset, kaikki! Tämä fiilis on mahtava!
Perjantaina menin myös Hensulla koulua, ilman satulaa jälleen, koska se nyt on ihan mun juttu, etenkin Henulla. Se toimi lähes yhtä kivasti kuin keskiviikkona, ja nyt olen ihan vakuuttunut että olen keksinyt miten sillä ratsastaa, enkä vaan sählää jotain tai vedä tuurilla. Ja taikasana, tai apu oli: anna pidempää ohjaa ja ratsasta pohkeella reippaasti! Kappas kun poni toimii!
Nyt lauantaina ratsastelin molemmat hepat. Aloitin Taavilla satulalla köpöttelyä ja olin ihan sillä mielellä että tästä ei tule mitään. Poni jaksoi taas yllättää ihan kunnolla, eikä temppuillut yhtään vaikka vapaata oli ollut. Sain sille vähän hikeäkin pintaan ja lopuksi iskäkin käveli sillä pitkästä aikaa pari kierrosta pihassa. Ja poni käyttäyti niin fiksusti.
Hensulla hyppäsin ja aloitin ihan puomeilla, mutta oli taas niin innoissaan eikä ollut epäröimisestä merkkiäkään. Sain Paten kuvaamaan niin videolla sitten tarkemmin, mutta oon tosi tyytyväinen, mitä nyt itse voisin opetella ratsastamaan kunnolla. Lopuksi tultiin muutama kerta 50cm pysy, mikä siis on Hensulle ja aika iso. Lopuksi mentiin vielä ihan koulua ja sekin sujui hyvin ja sain ponia kuulolle. Paras poni!
Sunnuntaina päivällä olin ensin Jennan kanssa Karhunjalan tilalla, jossa Jennan hoitohevonenkin asustelee. Jenna ratsasti kaksi hevosta, hoitsunsa Gledin ja Funan, kuvailn kummatkin ratsastukset. Minun lemppari oli ehdottomasti Sóley.
 |
| Jenna ja Gledi |
 |
| Jenna ja Funa |
 |
| Sóley <3 |
 |
| Fluga yksinäisenä tarhassaan... |
 |
| Ja loput viisi ponia. Jenna mitenkäs nää menee? |
Ja sitten maanantaina Jenna tuli meille, tarkoitus oli että olisi ratsastanut kummatkin ponit mutta Hensun jälkeen ei enää Taavia jaksanutkaan. Rankka treeni :) Pidin Jennalle vähän tuntia ja kuvailin ratsastusta. Koosteessa aika tarkkaan kaikki jutut mitä tekivät (mutta epäonnistumisia, joita tulikin useita, en ihan vielä julkaise.
