Kummallinen ratsujako

Eli eilen Jemina tuli meille yöksi, ratsastettiin koulua. Jemina meni Taavilla tarhassa satulalla, minä menin Hensulla tarhan vieressä ilman satulaa. Taavi tuijotteli koko ajan Hensua, mutta kun Jemina vähän otti sitä kuulolle taivuttelemalla niin kuunteli paremmin. Hensun kanssa kävelin kauan ja ravailinkin löysällä ohjalla.

Joku nauttii harjauksesta :D

Söpöä!

Taavi näytti aluksi todella reippaalta Taaviksi, mutta ravissa se sitten laiskistui ja selvästi enemmän sai ajaa eteen. Hensulla otin pikaisesti laukkaakin, oli kylmä ja koetin saada tammaa edelleen vertymään. Se oli vauhdikas, mutta kyydissä oli helppo pysyä ja pidätteet menivät läpi. Vasempi laukka oli todella paljon jäykempi, siellä olikin sitten kamalaa, oikeassa ei ollut mitään ongelmaa. 

Jeminakin kokeili Taavilla laukkaa, ensimmäinen yritys oikeaan kierrokseen oli suoraan sanottuna naurettava, Jemina heilui ja Taavi kiukutteli vatkaamalla päätään, pukittelemalla ja laukkaamalla keinuhevos-tyylillä, mutta toinen yritys sujuiselvästi paremmin. Minä vain kiljuin Hensun selässä "nojaa taakse!" koko ajan. Vasempaan kierrokseen Taavi kokeili taas onko pakko ja ensimmäinen nosto oli huono. Silti laukka tuli, ja toisella yrityksellä laukka pyöri hyvin ja minä kiljuin vieressä Hensun selästä "nojaa taakse!" ja "jalka, jalka!" :D

En pidä satulavyön kiristyksestä :/

Haaukotus kun väsyttää!

Hensua vielä hetken ratsastin, se oli ihan ok, mutta vasempaan liian jäykkä edelleen. Alkoi tulla todella kylmä ja käveltiin melko pian loppukäynnit. Hoidettiin ponit pois ja mentiin sisälle vaihtamaan vaatteita.

Hensu rakass!

Illalla oli koululla iloinen illanvietto ja tunnelma oli sinänsä latteampi kuin viime vuonna, mutta silti mukavaa oli. Kiitos mahtavasta seurasta Mariia, Ripsa ja Jemmu!

Ei vielä sokerihumalassakaan :D